Nyanssi-musiikkiterapiamallia esittelemässä Music and Medicine -konferenssissa
Updated: May 28, 2021
Vieraskynä: Reetta Keränen
Helteiden jälkeen on taas virkistävää käynnistellä syksyn töitä, mutta myös palata mielessä takaisin alkukesään. 7.-10. kesäkuuta järjestettiin Barcelonassa viides Music and Medicine -konferenssi. International Association for Music and Medicine (IAMM) kokoaa yhteen musiikin terveysvaikutuksista kiinnostuneita terveydenhuollon ammattilaisia, terapeutteja, tutkijoita ja kouluttajia. IAMM julkaisee Music and Medicine -lehteä sekä järjestää kansainvälisiä konferensseja, Barcelonan jälkeen seuraava pidetään Bostonissa vuonna 2020.
Olimme konferenssissa esittelemässä Nyanssi-musiikkiterapiamallia, jonka kehittämistyötä tekevät lisäkseni musiikkiterapeutit Tiinapriitta Savela, Henriikka Kuusisto ja Marko Punkanen. Nyanssi on Marko Punkasen perustama Lahdessa toimiva musiikin monitoimikeskus, jonka musiikkiterapia-asiakkaat tulevat pääosin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilta. Nyanssi-musiikkiterapiamallia luodessa tavoitteena on ollut koota yhteen tutkimus- ja kokemustietoa kehityksellisesti traumatisoituneiden lasten ja nuorten musiikkiterapiakuntoutuksesta sekä oman ammatillisen kehityksen tukeminen. Bessel Van der Kolk on määritellyt kehityksellisen trauman voivan syntyä silloin, jos lapsi toistuvasti kohtaa kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä varhaisvuosiensa aikana. Lapselle voi muodostua vakavia kehityksellisia puutteita esimerkiksi tunteiden säätelytaidoissa, oppimiskyvyssä, sosiaalisissa taidoissa sekä minäkuvan kehityksessä. Uusimman tutkimuksen – Porgesin polyvagaalisen teorian – mukaan näiden lasten kohdalla myös autonominen hermosto voi olla puuttellisesti kehittynyt, jolloin autonomisen hermoston reaktioiden säätely on heikkoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi voimakkaita vireystilan vaihdoksia.
Nyanssin musiikkiterapiamallissa näiden lasten ja nuorten kuntoutuksessa hyödynnetään aktiivisia ja reseptiivisiä musiikkiterapiamenetelmiä, vibroakustista menetelmää sekä kehollisia harjoituksia, luottamuksellisen terapiasuhteen merkitystä unohtamatta. Aktiivisia musiikkiterapiamenetelmiä ovat esimerkiksi improvisointi, kappaleiden säveltäminen ja kuvionuottisoittaminen, reseptiivisiä taas esimerkiksi musiikin kuuntelu.
Vibroakustinen menetelmä tarkoittaa matalaäänivärähtelyn positiivisten vaikutusten hyödyntämistä kuntoutuksen tukena, näiden lasten kohdalla menetelmä usein rauhoittaa autonomista hermostoa ja siten helpottaa terapiatilanteeseen asettumista. Kehollisten harjoitusten kautta pyritään tunnistamaan ja sietämään esimerkiksi rentouden tai jännittyneisyyden eroja omassa kehossa.
Vähitellen tavoitteena on, että asiakkaat saavat terapeutin ja käytettyjen menetelmien avulla kehittyneempiä itsesäätelytaitoja, positiivisemman ja realistisemman minäkuvan sekä kykyä sietää ja tunnistaa kaikkia tunteita itsessään. Malli on vielä kehittämisvaiheessa ja Barcelonassa esittelimme sitä posterimuodossa. Tätä ennen olimme jo pitäneet aiheesta luennon Suomen musiikkiterapiayhdistyksen seminaarissa Helsingissä huhtikuussa.
Barcelonan Music and Medicine -konferenssissa vibroakustinen menetelmä oli yksi keskeinen teema ja esimerkiksi torstain työpajapäivänä pidettiin koko päivän mittainen VIBRAC-symposium, jossa puhujina olivat Amy Clements-Cortes, Esa Ala-Ruona, Marko Punkanen, Elsa Campbell sekä Joanne Loewy. Suomessakin tehdään mielenkiintoista työtä ja tutkimusta vibroakustisen menetelmän parissa ja Esa Ala-Ruona kertoi Seinäjoella saaduista lupaavista tuloksista kivunhoidon parissa. Kesän 2017 Music and Medicine -julkaisu oli vibroakustisen menetelmän teemanumero.
Koska on kyse Music and Medicine -konferenssista, toinen tärkeä osa-alue oli musiikin käyttö sairaalaympäristössä. Osa Nyanssi-tiimistämme aloitti konferenssin jo keskiviikkona sairaalavierailulla Barcelonassa. Pääsimme tutustumaan musiikkiterapeuttien työhön Centre Fòrum de l'Hospital del Mar -sairaalan palliatiivisella ja geriatrisella osastolla. Saimme seurata työskentelyä hyvinkin käytönnön tasolla ja todeta kuinka yksinkertaista – ja samalla musiikkiterapeutilta erittäin paljon vaativaa – on aktiivisen musisoinnin kautta saatujen positiivisten vaikutusten tuominen myös sairaalahoidossa olevien potilaiden saavutettavaksi.
Taru Koivisto kertoi tässä blogissaan aiemmin The Louis Armstrong Centren vierailustaan. Barcelonassa saimme osallistua kyseisestä sairaalasta tulevien Joanne Loewyn and Andrew Rossettin vaikuttavaan työpajaan. Taru ehtikin jo pohtia, että olisiko aika kypsä sille, että Suomessakin tällainen sairaalaympäristössä tehtävä musiikkiterapia voisi saada jalansijaa? Musiikki ei ole aina pelkästään viihdettä ja ajanviettoa: itse olin eniten vaikuttunut musiikin rauhoittavasta vaikutuksesta kivuliaiden ja pelottavien toimenpiteiden kohdalla sekä myös kuoleman lähestyessä.
Musiikilla voi olla merkittävä vaikutus elintoimintoihin: sen avulla on esimerkiksi tutkitusti mahdollista vähentää kipulääkkeiden käyttöä sekä auttaa hengitystä ja sykettä löytämään oikeat rytminsä. Puhumattakaan siitä, miten musiikki mahdollistaa sellaisten asioiden ilmaisun, joille ei ole sanoja, tai että palliatiivisella osastolla voi musiikin avulla palata vielä kerran lapsuudenkodin maisemiin.
Kirjoittaja Reetta Keränen on yksi Tarumusiikin musiikkiterapeuteista. Hän työskentelee myös Helsingin musiikkiterapiassa sekä Lahdessa musiikin monitoimikeskus Nyanssilla. Hänellä on vibroakustisen menetelmän koulutus (vibrac-hoitaja) ja pohjakoulutukseltaan hän on vammaistyön lähihoitaja.