Naiset #digiajassa -hankkeen seminaariantia
Updated: May 28, 2021
Osallistuin Eurooppasalissa Helsingissä 2.5.2018 pidettyyn Naiset #digiajassa - hankkeen päätösseminaariin, jossa käytiin keskustelua pohtien monesta eri näkökulmasta, miten naiset pääsisivät paremmin osalliseksi digitaalisen kehityksen tuomista hyvinvointivaikutuksista ja voisivat itse paremmin vaikuttaa digitaalisiin sisältöihin ja niiden tuottamiseen.
Kärjistäen ilmaistuna moni seminaarin puhujista totesi, että vaikutusvalta vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vahvasti keskittynyt nuorten miesten innovatiivisiin ryhmittymiin. Kati Tiainen, Microsoftin globaalin digitaalisen oppimisen strategiajohtaja, totesi että “Digitalisaatio on liian iso asia jätettäväksi nuorten miesten käsiin”. Tarja Ojanen kysyi puheenvuorossaan: “tulisiko digi pukea pinkkiin?”, jotta naiset saataisiin yhä suuremmin joukoin työelämässä kiinnostumaan digitaalisuudesta. Tuo lause havahdutti ainakin minut miettimään, millaisia digitaaliset sisällöt olisivat, jos niitä suunnittelevat yhteisöt voisivat olla aidosti kirjavampia ja monimuotoisempia.
Toinen minua erityisesti mietityttämään jäänyt asia oli Naiset digiajassa - kyselyn tuloksena saatu prosenttiluku: 45% kyselyyn osallistujista kokee että ei voi vaikuttaa mitenkään työssään käytettävien digityökalujen valintaan. Olkoonkin, että kyselyn otanta ei välttämättä ole ollut kovin kattava ikäjakaumaltaan eikä muilta osiltaan, mutta ensireaktioni oli kuitenkin: Mitä ihmettä!? Miettiessäni asiaa erään ystäväni kanssa hän vastasi aprikointiini, että “en tietenkään voi itse mitenkään vaikuttaa mitä digitaalisia laitteita tai ohjelmistoja työympäristöissäni käytetään”.
Olen ilmeisesti tietämättäni siis ajautunut niin onnelliseen asemaan, että koen voivani mitä suurimmassa määrin voivani vaikuttaa ja kehittää digitaalista työympäristöäni ja koen olevani motivoitunut opettelemaan uusia asioita, vaikka en koskaan olekaan mielestäni ollut kovin hyvä navigoimaan digiajassa tai someympäristöissä. Digitaaliset työvälineet ovat helpottaneet ja nopeuttaneet työntekoa huomattavasti. Toivoisin tätä myös muille.
Olisi kieltämättä herkullinen ajatus pukea digi pinkkiin. Se herättää monenlaisia kysymyksiä. Millaisia innovaatioita ja kuinka paljon lisää innovaatioita voisimme saada esimerkiksi hoiva- ja kasvatusaloille? Voisiko syntyä eettisesti kestävämpiä, empaattisempia ja entistä vastuullisempia tapoja kommunikoida digitaalisissa ympäristöissä? Voisivatko esimerkiksi itselleni tärkeät asiat joiden eteen työskentelemme joka päivä Suomen Valkonauhaliitossa - tasavertaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, mielen hyvinvointi, kaikenlaisten riippuvuuksien (niin, myös peli- ja someriippuvuuksien) ennaltaehkäisy tulla osaksi startupien, pelifirmojen ja muiden alan toimijoiden agendaa? Voisivatko hoitoalan ihmiset, jotka ovat 2010-luvulla sidottu entistä enemmän tietokoneiden ääreen, saada lisää aikaa hoitotyölle?
Kolmas tärkeä asia, jonka haluaisin nostaa seminaarista esille, on Monika-Naisten puheenvuoro haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten epätasa-arvoisuudesta digitaalisessa ajassa. “Miten varmistamme, että digitalisaatiokehitys kehittää kaikkien naisten osallisuutta ja asemaa?” kysyi Jenni Tuominen. Tässä riittää mielestäni pohdittavaa meille kaikille, ei vain naisten vaan kaikkien osallisuudesta.
Lopuksi vielä Kati Tiaisen oiva digitalisaation huoneentaulu:
Aiheesta muualla:
“Digitalisaatio on liian iso asia jätettäväksi nuorten miesten käsiin” - Microsoftilla työskentelevä Kati Tiainen kertoo viisi tapaa, joilla voi edistää tasa-arvoa teknologian kehityksessä”. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005666063.html?share=175533b5f13ea6b23cc314fceb33ab5e
Eva Biaudet´n avauspuheenvuoro Naiset #digiajassa - seminaarissa http://www.naisjarjestot.fi/ajankohtaista/?newsid=558&newstitle=Puheenjohtaja+Eva+Biaudet%27n+avauspuhe+Naiset+%23digiajassa+-seminaarissa+Eurooppasalissa+2.5.2018