kohtaamisia.jpg
Search
  • Taru Koivisto ja Henrik Lampikoski

LUUKKU 4/4: Meidän perheen täydellinen joulu?

Nuku, nuku nurmilintu, väsy, väsy västäräkki, nuku, kun minä nukutan, väsy, kun minä väsytän.


Tämän kalevalaisen kehtolaulun säe kuvaa kauniisti varhaista vuorovaikutusta eli lapsen ja vanhemman yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista perheen arjessa. FinLapset-tutkimuksessa (ks. THL, 2021) todettiin, että suurin osa tutkimukseen osallistuneiden perheiden vanhemmista kokee perheen arjen toimivan hyvin. He myös olivat pääosin tyytyväisiä omaan vanhemmuuteensa, ihmissuhteisiinsa ja elämäänsä.


Mutta mitä tehdä, kun voimat ovat vähissä?


Monenlaiset suorituspaineet ulottuvat nyky-yhteiskunnassa myös lapsiperheiden arkeen. Elämässä onnistumiseen voi liittyä perhe-elämän lisäksi ajatus vaativasta palkkatyöstä, mutta myös aktiivisesta ja antoisasta vapaa-ajan vietosta. “Täydellisen” perhe-elämän luominen sekä lapsia että vanhempia itseään varten saattaa kasaantua stressin aiheeksi. Viikonlopuista ja lomista voi tulla erityisen kiireistä aikaa, jos niihin yrittää sisällyttää paljon tätä päämäärää edistävää ohjelmaa.


Lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteet liittyvät usein jaksamiseen ja/tai liialliseen psyykkiseen kuormitukseen, yksinäisyyteen, väkivaltaan, taloudelliseen niukkuuteen tai päihdekäyttäytymiseen. Oma perhe-elämä, “perheen tarina”, saattaa jostakin syystä näyttäytyä vanhemmalle varsin erilaisessa valossa kuin omat ennakko-oletukset olivat. FinLapset-tutkimuksen mukaan tuen tarpeen jättää ilmaisematta usein juuri vanhempi, jolla on erilaisia jaksamisen haasteita, kuten yksinäisyyttä, masennusoireilua ja psyykkistä kuormittuneisuutta.


Vaan eipä minussa liene lapseni nukuttajata, Ei taia emo poloinen saaha lasta nukkumahan.


Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys kehitykselle on tunnistettu olennaiseksi tekijäksi lapsen suotuisan kehityksen tukemisessa. Monenlaiset kynnyksettömät ja matalan kynnyksen palvelut, kuten eri toimijoiden järjestämät perhekerhot, ulkoiluryhmät, vertaistukiryhmät ja taidetoiminta, kuten musiikkileikkikoulut, tukevat “normaaliarjessa” tehokkaasti perheitä ja voivat näin olla osa laaja-alaista perhetyötä ja ehkäisevää päihdetyötä. Kriisitilanteissa, kuten pandemia-ajalla, nämä palvelut ovat olleet perheille vaikeammin saavutettavissa. Tulevina vuosina tullaan tarvitsemaan kokonaisvaltaista apua monilta eri tahoilta.





Perheiden avun tarpeeseen voidaan vastata monin tavoin. Esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat tekevät tiiviistä yhteistyötä kuntien kanssa. Pääkaupunkiseudulla Suomen Valkonauhaliitto järjestää perhetyön ammattilaisten johdolla keskustelukäyntejä. Mikkelissä on meneillään Aurora-hanke, jolla tuetaan päihdeongelmista kärsiviä äitejä sekä ennen lapsen syntymistä että ensimmäisinä vauvavuosina. Näihin ja moniin muihin perhepalveluihin voi hakeutua joko omaehtoisesti tai kuntien ja seurakuntien perheneuvonnan ohjaamana.


Nyt on siis aika ymmärtää ja hyväksyä, että…

  • aina ei ennätä tehdä kaikkea

  • aina ei ehdi osallistua kaikkeen haluamaansa

  • kaikki ei aina onnistu

  • epätäydellisyyttä voi opetella ymmärtämään ja hyväksymään

  • aina ei tarvitse jaksaa yksin


Neljännen viikon hyvinvointivinkki:
Uskalla pyytää saatavilla olevaa tukea.
 

TOIVOTAMME RAUHALLISTA JOULUA JUURI SINULLE JA LÄHEISILLESI!


Kohtaamisia-blogin joulukalenteri on toteutettu yhteistyössä Suomen Valkonauhaliiton kanssa. Valkonauhaliitto toimii Anna lapselle raitis joulu -hankkeen yhteistyökumppanina edistääkseen terveellistä ja lapsiystävällistä joulunviettoa.


Järjestöt auttavat ja tukevat myös jouluna. SOSTEn sivuille on koottu tietoja jouluna auki olevista palveluista: https://www.soste.fi/uutinen/onneksi-on-joku-myos-jouluna-jarjestojen-joulun-aikana-tajoamia-palveluita/


Lähteet:


THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Lapset ja lapsiperheiden hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lasten-ja-lapsiperheiden-hyvinvointi



30 views0 comments