LUUKKU 3/4: Yhdessä kohti parempia aikoja: ajatuksia musiikkikuntoutuksesta

Enemmän tykkään kuunnella musiikkia. Koen, että minulla on huono lauluääni, mutta musiikin kuuntelu tuntuu hyvältä.

Musiikin kuuntelu on yleensä kivaa, vaikkei tuntisi edes biisiä.

Taide kuuluu kaikille. Osallistua voi jokainen omalla tavallaan. Joku voi nauttia puhumattomana ja sisäisesti yhtä paljon, kuin kokemuksestaan puhuva.

Musiikki yhdistää. Erilaisiin ryhmiin voi käyttää musiikkia (esim. rentoutusryhmä, maalaaminen, jumppa). Aina ei tarvitse puhua niin paljon. Mieluisaa on musiikin kuunteleminen niin, että jokainen saa vuorollaan valita omaa lempimusiikkia, jota muut kuuntelevat ilman arvostelua.

Musiikissa ei ole ikärajaa, se yhdistää eri ikäiset. Asukas, joka ei paljon puhu, voi valita musiikkia kuunneltavaksi ja saada sillä tavoin osallistuttua yhteisöön.

On tärkeää, että osallistujia kuunnellaan toivelaulujen suhteen tai kuunneltavan musiikin suhteen. Asukkaat saattavat yllättäen vapautua ryhmän aikana. Esimerkiksi tanssiin ryhtyminen tai soittimella soittaminen. Ryhmän jälkeen näkee hymyjä ja kuulee, kuinka oli kivaa.

Tällaista palautetta antoivat eräässä yhteisöllisessä kodissa eli asumispalveluyksikössä asuvat ihmiset ja ohjaajat Suomen Valkonauhaliiton syksyn 2021 musiikkiryhmän toiminnasta.

Musiikin käyttöä hoivakodeissa käsiteltiin tämän joulukalenterin ensimmäisessä luukussa. Musiikki voi olla mukana myös monenlaisessa kuntoutuksessa:

• Musiikkiterapia on tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, jota toteuttaa musiikkiterapeutti. Musiikkiterapiasta on hyötyä esimerkiksi lasten, aikuisten ja nuorten psykiatriassa, geriatriassa ja riippuvuuksien hoidossa.

• Musiikki itsessään voi toimia kuntouttavana elementtinä esimerkiksi aivojen toipumisessa ja kuntoutuksessa tai kroonisissa kiputiloissa.

• Yhteisöllinen musiikkitoiminta voi toimia kuntoutuksen tukena esimerkiksi yhteisökuntoutuksessa tai -hoidossa.

Kuntoutus käsitteenä ei rajoitu vain fyysisen toimintakyvyn parantamiseen, vaan kuntoutuksen perusajatuksia sovelletaan nykyään verkostomaisesti esimerkiksi psykiatrian ja päihdetyön aloilla. Näissä yhteyksissä puhutaan usein mielenterveyskuntoutuksesta tai sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Kuntoutukseen liittyy ajatus ja ymmärrys, että toipuminen ei tapahdu kertaheitolla, vaan se vaatii aikaa ja voimia. Onnistunut kuntoutus on usein aikaa vievää ja vaatii sinnikkyyttä, mutta siitä saadut edut ovat huomattavia. Yksilölle se saattaa merkitä vapauden tunnetta ja pienempää käytännön avun tarvetta päivittäisessä elämässä. Kuntoutuksessa ja yksilöllisessä kuntoutuspolussa on onnistuttu, kun kuntoutuja on saanut voimavaroja ja keinoja selviytyä paremmin arjessaan ja yhteiskunnassa. Näin säästyvät myös sairaanhoidon resurssit.

Musiikki osana kuntoutusta toimii usein hyvänä muutoksen motivaatiotekijänä. Kaiken musiikkitoiminnan osana kuntoutusta tulee perustua tutkittuun tietoon. Musiikkiterapiasta on saatavilla paljon monipuolista tutkimus- ja vaikuttavuustietoa. Muun yhteisöllisen musiikkitoiminnan tietoperusta vahvistuu myös vuosi vuodelta, ja näyttöön perustuvia kuntoutus- ja toimintamuotoja kehitetään moniammatillisesti (ks. esim. MART, 2021).

Kulttuurilähete tai -resepti on kannustava lähete esimerkiksi ikääntyvälle, lapsiperheelle, lapselle tai nuorelle, joiden hyvinvointia kulttuuritoimintaan osallistuminen voisi edistää. Kulttuurilähete voidaan ottaa käyttöön kuntakohtaisesti ja se voi vahvistaa kulttuuritoimintaa osana hyvinvointipalveluita.

Kaiken kulttuuritoiminnan tai taiteen ei tarvitse olla instrumentaalista eli välineellistä hyötyä tuottavaa. Vaikka musiikin harrastamisen ja vaikkapa soittotunneilla käymisen on havaittu edistävän esimerkiksi emotionaalisia ja sosiaalisia taitoja, kulttuurisiin oikeuksiin osana ihmisoikeuksia katsotaan kuuluvan jokaisen oikeus osallistua taide- tai kulttuuritoimintaan omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin. Tätä voidaan kutsua kulttuurin luontaiseksi, sisäiseksi arvoksi.

Usein puhutaan taiteen ja kulttuurin itseisarvosta, mutta tässä kirjoituksessa puhumme luontaisarvosta, korostaen taiteen ja kulttuurin yhteisöllistä, verkostomaista ja ekosysteemistä luonnetta.

Huolimatta taiteen ja kulttuurin luontaisarvosta esimerkiksi etsivän kulttuurityön on havaittu myös ehkäisevän tehokkaasti syrjäytymistä. Turvallisemman ja vihapuheesta vapaan tilan periaatteet on tärkeää muistaa musiikkitoiminnassa: kannustaminen, avoimuus, tilan antaminen kaikille, koskemattomuus, kunnioitus ja oikeus oman identiteetin määrittelyyn ovat tärkeitä toiminnan edellytyksiä.

Jokainen voi tavallisessa arjessaan käyttää musiikkia hyvinvointinsa edistämiseen. Musiikin tahdissa voi harrastaa liikuntaa, herättää eloon muistoja menneiltä ajoilta, opiskella tai työskennellä. Osittain pandemiasta johtuen virtuaaliset musiikkipalvelut, digitaalisuus ja eettiset pohdinnat näihin liittyen ovat ottaneet suuren kehitysharppauksen. Tämän kehitystyön tuloksista saamme varmasti kuulla vuoteen 2022 siirryttäessä.

Kolmannen viikon hyvinvointivinkki:

Anna itsellesi yksilöllinen kulttuurilähete

käytä taidetta sekä hyvinvointisi edistämiseen että taiteen luontaisarvon vuoksi!

---

Kohtaamisia-blogin joulukalenteri on osa Tutkitun tiedon vuotta 2021. Joulukalenterin luukut avautuvat viikoittain tällä alustalla, tuoden joulun odotukseen näkökulmia ehkäisevän päihdetyön ja kulttuurihyvinvoinnin alueilta.

Joulukalenterin toimittavat musiikkiterapeutti, kulttuurihyvinvoinnin tutkija Taru Koivisto ja lääkäri Henrik Lampikoski. Kalenteri on toteutettu yhteistyössä Suomen Valkonauhaliiton kanssa.

Lähteet:

Arao, B, & Clemens, K. (2013). From safe spaces to brave spaces: a new way to frame dialogue around diversity and social justice. Teoksessa L. Landreman (toim.), The art of effective facilitation: Reflections from social justice educators (135-150). Stylus publishing.

Bickerdike ym. (2017). Social prescribing: less rhetoric and more reality. A systematic review of the evidence. BMJ open, 7(4). http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2016-013384

Kuntatyö 2030. (2021). LAKU-lähete, lasten ja nuorten kulttuurilähete. https://www.kuntatyo2030.fi/katso/laku-lahete-lasten-ja-nuorten-kulttuurilahete

Lilja-Viherlampi, L. M., & Rosenlöf, A. M. (2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi.

Taide töissä: Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. https://www.theseus.fi/handle/10024/227439

MART. (2021). Music, ageing and rehabilitation team. Helsingin yliopisto. https://www2.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/music-ageing-and-rehabilitation-team

Mielenterveysbarometri. (2021). https://www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri-2021/

Sosiaalibarometri (2021). https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2021/