LUUKKU 2/4: Hei Relaa ny vähän! Joulu tulee myös tunteisiin

Joulu on perinteisesti ollut kokoontumisen ja yhteenkuuluvuuden juhla. Syksyn ja joulun kiireiden vastapainona monella on vuodenvaihteessa mahdollisuus rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja arjen tahdin hiljentämiseen. Kynttilät, musiikki ja jouluperinteet sävyttävät joulukuun tunnelmaa.

Joulu voi olla myös ristiriitaista aikaa. Voi tulla yllätyksenä, että ei pystykään rentoutumaan silloin, kun siihen vihdoin olisi aikaa. Hermostuttaa, kun keho ja mieli jatkavat vielä kiireen oravanpyörässä. On epämääräisen tyytymätön olo ja ahdistaa.

Ihmissuhteissa ristiriidat ja vaille jäämiset voivat kärjistyä arkea dramaattisemmiksi välikohtauksiksi vapaapäivien aikana. Oma käyttäytyminen suhteessa riippuvuutta aiheuttavaan tai yli läikkyvään ajanvietteeseen tai sisältöihin voi mietityttää.

Tunteita ja niiden kokemista on tutkittu paljon tunteiden säätelyn ja hallitsemisen kannalta. Epämiellyttäväksi koetut tunteet voivat olla hankalia, luoda stressiä ja painetta arkeen, ja johtaa tunteiden tukahduttamiseen.

Sosioemotionaalisen ymmärryksen mukaan tunteisiin liittyville moninaisille kehityskuluille eli prosesseille tulisi antaa kuitenkin myös tilaa avautua ja toteutua.

Tunteiden kokeminen ja tunneilmaisu on mahdollista ajatella kokonaisuutena, joka kuuluu jokapäiväiseen arkeen niin töissä kuin kotona. Myönteinen ja ymmärtävä näkökulma monenlaisiin tunteisiin voi auttaa käsittelemään ja hyväksymään sekä omia että muiden ihmisten tunnereaktioita paremmin.

Nykyhetkeen, menneisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet ja ahdistus voivat lientyä tällaisen “emotionaalisen investoinnin” myötä.

Taidetta on tutkittu paljon sekä fysiologisena että kokonaisvaltaisena tunnekokemuksena. Moni käyttää esimerkiksi musiikkia, liikettä, tanssia, kirjoittamista ja kuvataiteita sekä oman tunnetilansa vahvistamiseen että toisaalta tunteiden säätelyyn. Taidekasvatuksessa puhutaan usein tunnetaitojen tukemisesta, mikä tarkoittaa sitä, että jokapäiväisissä kohtaamisissa, ihmissuhteissa ja tilanteissa voidaan yhdessä harjoitella kykyä ja halukkuutta havaita, ymmärtää ja ilmaista tunteita.

Kulttuurihyvinvoinnin alueella tämä tarkoittaa, että yhteisesti jaettujen ja toteutettujen taidekokemusten avulla voimme paitsi saada kosketuksen erilaisiin omiin tunteisiimme, myös oppia paremmin puhumaan tunteisiin liittyvistä asioista ja saada herkkyyttä ymmärtää myös toisten kokemusmaailmaa.

Kun arki haastaa meitä, ei kuitenkaan aina jaksa uskoa uusien ajatusten ja toimintatapojen tuomaan muutokseen. Toivon ja myönteisyyden näkökulmaa ja tunnetilaa voi olla vaikea ylläpitää vaikeissa elämäntilanteissa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin esteenä voi olla lukuisia asioita, jotka tarpeettomasti kuluttavat aikaa ja voimia.

Varhaisesta puuttumisesta, varhaisesta tuesta ja kynnyksettömästä avun saamisesta puhutaan yleensä esimerkiksi työhyvinvoinnin, kasvatuksen tai ehkäisevän päihdetyön yhteydessä. Varhaista tukea voi antaa myös omassa lähipiirissään ja itsehoidollisesti, esimerkiksi juuri loma-ajan haasteissa.

Sosiaaliset mediat ovat vain yksi esimerkki asioista, joista voi kokeilumielessä jo ennen haasteiden ja ongelmien ilmenemistä ottaa tauon. Tipattoman tammikuun periaatetta voi soveltaa milloin vain. Paasto on ikivanha monien uskontojen tapa, jota voi soveltaa vaikkapa itselleen ja ympäristölleen haitallisista tavoista ja asioista luopumiseen, esimerkiksi ekopaastona.

On hyvä muistaa, että luopumisesta ja muutoksesta vapautuvaa aikaa ei tarvitse välttämättä korvata tehokkuudella tai suorittamisella. Itsensä lepuuttaminen, asioiden silleen jättäminen, ajatusten viipyily, vilistäminen ja karkaileminen kuvaavat hyvin tilanteitat, joka antavat mahdollisuuden luovuudelle, kasvulle ja oppimiselle.

Kulttuurihyvinvoinnin alueelta tätä luovasti virtaavaa tilaa voivat tukea esimerkiksi luova kirjoittaminen, lukeminen, piirtäminen tai maalaaminen, musiikin kuuntelu ja soittaminen, museossa vierailu, tai vaikkapa luonnossa käveleminen.

Toisen jouluviikon hyvinvointivinkki: Vietä vähemmän ruutuaikaa sisältävä päivä tai vaikkapa viikonloppu, ja jos se tuntuu hyvältä, jatka samanlaisia kokeiluja!

---

Kohtaamisia-blogin joulukalenteri on osa Tutkitun tiedon vuotta 2021. Joulukalenterin luukut avautuvat viikoittain tällä alustalla, tuoden joulun odotukseen monia näkökulmia ehkäisevän päihdetyön ja nopeasti kehittyvän kulttuurihyvinvoinnin alueilta.

Joulukalenterin toimittavat musiikkiterapeutti, kulttuurihyvinvoinnin tutkija Taru Koivisto ja lääkäri Henrik Lampikoski. Kalenteri on toteutettu yhteistyössä Suomen Valkonauhaliiton kanssa.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja järjestetään tänä vuonna jo 24. kerran. Paras lahja lapselle tai nuorelle on iloinen ja turvallinen yhdessäolo aikuisten seurassa: http://annalapselleraitisjoulu.fi/wordpress/

Järjestöt auttavat ja tukevat myös jouluna. SOSTEn sivuille on koottu tietoja jouluna auki olevista palveluista: https://www.soste.fi/uutinen/onneksi-on-joku-myos-jouluna-jarjestojen-joulun-aikana-tajoamia-palveluita/

Mikäli sinulla on akuutti hätä tai epäilet mahdollista rikosta, ole yhteydessä alueesi viranomaispalveluihin tai yleiseen hätänumeroon 112.

Blogikirjoituksen lähteet:

Denzin, N. (1984). On understanding emotion. Jossey-Bass.

Ganesh, S., & McAllum, K. (2010). Well-being as discourse: Potentials and problems for healthcare settings: Cross-cultural evidence from UK and Italy. Musicae Scientiae, 17(4), 359–375. https://doi.org/10.1177%2F0893318910370274

Houni, P. ym. (2020). Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/fi/kulttuurihyvinvointikirja

Koivisto, T.-A. (painossa). Healthcare musicians and musico-emotional work: An in-depth case study within the context of end-of-life care. Approaches: An interdisciplinary journal of music therapy.

Lynch, K. ym. (2016). Affective equality: Love, care and injustice. Springer.

Stickley, T., & Clift, S. (toim). (2017). Arts, health and wellbeing: A theoretical inquiry for practice. Cambridge Scholars Publishing.

Wahlbeck ym. (2018). Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. https://www.julkari.fi/handle/10024/136063