kohtaamisia.jpg
Search
  • Taru Koivisto ja Henrik Lampikoski

Luukku 1/4: Ihana ja raskas ikääntyminen

Updated: Dec 13, 2021

“Onpa sulla taakkaa!” näin huudahti erään hoivakodin asukas tällä viikolla, kun olin lähdössä kimpsuineni ja kampsuineni ulos musiikkiryhmän jälkeen. Tämä lausahdus huvitti meitä molempia ja siivitti meidät vielä keskusteluun elämän erilaisista taakoista. Vaikka minun taakkani - erilaisia soittimia, lauluvihkoja ja muita musiikkiterapian välineitä - oli erittäin mieluisa tänään, jäin pohtimaan niitä monenlaisia taakkoja, joita tänäkin jouluna monet meistä kantavat.



Useimmat sairaudet yleistyvät iän myötä. Sydämen ja keuhkojen vajaatoimintaa sairastaville hengitys, joka on aikaisemmin tuntunut helpolta ja itsestään selvältä, saattaa olla erittäin haastavaa. Muistisairaudet taas voivat tehdä muutoin melko terveen ihmisen paljon apua tarvitsevaksi, ja monet hoivakotien asukkaista ovat menettäneet kykynsä asua kotonaan nimenomaan muistisairauden seurauksena.


Väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää hyödyntää kaikkia käytössä olevia resursseja eri sairauksista kärsivien hyvinvoinnin edistämiseksi. Eniten apua tarvitsevien hyvinvointia voi nimittäin pitää mittapuuna hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta.


Suuri osa eniten apua tarvitsevista ihmisistä viettää pitkiä aikoja sairaaloissa ja hoivakodeissa. Moni kokoontuu mielellään musiikin ääreen. Muistisairaudesta kärsivä, joka ei välttämättä pysty osallistumaan keskusteluihin tai luomaan uusia muistoja, saattaa muistaa nuoruusajoista asti mielessä pyörineitten laulujen sanoja:


“Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella, namusia ripustettu, on jo kuusen oksilla.”


Vaikka hengitysvaikeuksien vuoksi puhuminen saattaa aiheuttaa hengenahdistusta, lauluun osallistuminen voi tuntua mieluisalta haasteelta:

“Mukavampi on laulaa yhdessä kuin yksin, vaikka ääni ja henki ei kulje”, kuului erään asukkaan palaute tällä viikolla. Luova toiminta voi olla sekä mukavaa että terapeuttista.


Potilaat, joka viettävät sairaalassa vain lyhyen ajan, palaavat pian omaan arkeensa. Tämä ei kuitenkaan aina merkitse taiteen ja kulttuurin täyden tarjonnan piiriin palaamista. Kuten sairaanhoidossa pyritään hoitamaan potilaita myös polikliinisesti, myös taidetoiminnan ja kulttuurihyvinvoinnin alalla suuri osa työstä tapahtuu sairaaloiden ja hoivakotien ulkopuolella.


Ryhmiä voi koota osallistujien tarpeiden mukaisesti, jotta kullekin olisi tarjolla jotakin. Esimerkiksi palvelutalot ja hoivakodit voivat tarjota tälle toiminnalle sopivia tiloja, joihin asukkaiden lisäksi voivat osallistua muutkin.


On hienoa ollut aloittaa syksy 2021 joka maanantai musiikkiryhmällä hoivakodissa. Ennen kaikkea teemme asioita yhdessä: laulamme, keskustelemme ajankohtaisista aiheista, pohdimme musiikin herättämiä ajatuksia ja muistoja, soitamme… “Mukavampi on laulaa yhdessä kuin yksin. En ole moneen vuoteen laulanut”, kommentoi eräs yhteiseen lauluun osallistunut.


Taidetoiminta ja kulttuurihyvinvoinnin menetelmät tarjoavat osallistujille monenlaisia virikkeitä. Koska painopiste on osallisuudessa, kynnys osallistumiseen on oltava matala, eikä ryhmän vetäjänkään tarvitse kaikissa tapauksissa olla taiteen tai musiikin ammattilainen. Hoitohenkilökunnan osallistuminen ryhmätoimintaan vaikkapa vetäjinä edistää samalla työhyvinvointia ja tuo hoivatyöhön vaihtelua.


Joillekin nämä toiminnan muodot saattavat olla elinajan aktiivisimmat ja omaa luovuutta eniten painottavat kokemukset taiteesta ja kulttuurista. Myös saattohoidossa, jossa on tärkeää mahdollisimman hyvän elämänlaadun edistämiseen, taiteella ja kulttuurilla on paljon tarjottavaa.


Taidetoiminnan, taideterapioiden ja kulttuurihyvinvoinnin kysyntä on kasvamassa väestön ikääntymisen seurauksena, mutta myös siksi, että näiden työmuotojen hyödyllisyydestä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Joulukalenterin seuraavassa luukussa pohditaan luovien menetelmien merkitystä tunneilmaisun ja tunnetaitojen vahvistamisessa.


Ensimmäisen viikon hyvinvointivinkki:
Salli itsellesi aikaa tehdä jotakin taiteellisesti luovaa!

 

Kohtaamisia-blogin joulukalenteri on osa Tutkitun tiedon vuotta 2021. Joulukalenterin luukut avautuvat viikoittain tällä alustalla, tuoden joulun odotukseen näkökulmia ehkäisevän päihdetyön ja kulttuurihyvinvoinnin alueilta.


Joulukalenterin toimittavat musiikkiterapeutti, kulttuurihyvinvoinnin tutkija Taru Koivisto ja lääkäri Henrik Lampikoski. Kalenteri on toteutettu yhteistyössä Suomen Valkonauhaliiton kanssa.


Henrik Lampikoski on työskennellyt geriatrian ja sisätautien klinikoilla. Taru Koivisto on ohjannut musiikkiterapiaryhmiä ja tehnyt taidepainotteista yhteisötyötä hoivaympäristöissä.


Blogitekstin käytännön kuvailut on koettu ja tuotettu yhdessä joulukuun ensimmäisellä viikolla uusimaalaisen hoivakodin asukkaiden kanssa. Muistathan terveysturvallisuusohjeet myös taidetoiminnassa (ks. Viisi vinkkiä vastuulliseen ja ketterään musiikkitoimintaan).



Lähteet:


Batt-Rawden, K. B., & Storlien, M. H. S. (2019). Systematic use of music as an environmental intervention and quality of care in nursing homes: A qualitative case study in Norway. Medicines, 6(1), 12.


Houni, P. ym. (2020). Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus. https://www.taike.fi/fi/kulttuurihyvinvointikirja


Koivisto, T.-A. ym. (2020). Kulttuuri ja taide sairaalassa ja muissa terveyspalveluissa. ArtsEqual toimenpidesuositus 1/2020. Taideyliopisto

https://www.artsequal.fi/fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/cQSjTaubBMax/content/id/1248028


Koivisto, T.-A., & Laes, T. (2021). Music professionalism promoting gerotranscendence: An instrumental case study of healthcare musicians in an eldercare hospital. International journal of music education (painossa).


Fancourt, D., & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67. WHO Regional Office for Europe. https://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019


World Health Organization (WHO). (2015). World report on ageing and health. WHO.

https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/186463/9789240694811_eng.pdf?sequence=1&

isAllowed=y

39 views0 comments