Kulttuurisesta esteettömyydestä

Käytännön vinkkejä hoivakotien ja sairaaloiden TOIMINNAN suunnittelijoille

Ensin näkyy käsi, sitten jalka heilahtaa… avaimet kilahtavat, iloinen puheensorina vilpattaa, kolinaa, ähinää… nyt jo lähdettiin toiselle kierrokselle! Mitä ihmettä on oikein tapahtumassa?

Ei mittään hättää! Hoivakodin tai asumisyksikön hoitaja, virkistystoiminnasta vastaava, tai kulttuuriohjaaja siellä vain äheltää asiakkaita vapaaehtoisen henkilön kanssa hissiin ja hissistä ulos.

… Ja yhtäkkiä puoli tuntia tai kolme varttia onkin kulunut ja kaikki tänään musiikkiryhmään tulevat ovat onnellisesti ja turvallisesti perillä!

Aloitamme yhteisen musisoinnin, laulamisen ja keskustelun hoivakodin ruokalassa tai käytävässä, joka modernissa hoivaympäristössä usein paikkaa yhteisten oleskelutilojen puutetta. Hyvällä säällä voimme nauttia yhdessäolosta sisäpihalla.

Kalastajien matkassa -yhteisökonserttikiertue järjestettiin kesän 2021 aikana pääkaupunkiseudulla ja Kiteellä päiväkodeissa, asumisyksiköissä ja hoivakodeissa. Koska työryhmämme – musiikkiterapeutit Tuuli Uosukainen ja Taru Koivisto, sekä musiikkikasvattaja Salla Kostamo – oli pandemian vuoksi jo jonkin aikaa toiminut virtuaalisesti etäkäynnein, päädyimme kiertueen aikana havainnoimaan ikään kuin uusin silmin lähityön esteettömyyden ja saavutettavuuden moninaisia käytännön sovelluksia.

Nämä käytännöt puhuttivat tiimiämme jostain syystä erityisesti tänä kesänä, vaikka olemme tavallisesti niihin tottuneet ja ehkä jotenkin turtuneetkin osana kulttuuri-, taide- ja terapiatyön arkea.

Kulttuurinen esteettömyys, tai pitäisikö sanoa esteellisyys, koskettaa yhä laajempaa joukkoa ikääntyviä ihmisiä. Välillä tuntuu, että arkeen vaikuttavista asioista päättävät ihmiset sekä hoivakoteja ja sairaaloita suunnittelevat ja rakentavat tahot ovat kovin kaukana meidän omasta ammatillisesta vaikutuspiiristämme. Tämän vuoksi päätimme koota tähän tekstiin muutamia ruohonjuuritason havaintojamme vuosien varrelta.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein tarkoittamaan samaa asiaa, ja joskus niitä voikin olla vaikea erottaa toisistaan. Esteettömyydellä tarkoitetaan useimmiten ympäristöä koskevia esteellisyysasioita, kuten rakennuksia, liikennevälineitä tai ulkotiloja. Saavutettavuudella tarkoitetaan usein aineetonta ympäristöä kuten palveluja, asenteita tai saatavilla olevaa tietoa. Myös digitaaliset palvelut kuuluvat saavutettavuuskäsitteen piiriin.

Työryhmämme pohdiskeli kesän aikana monia sekä esteettömyyteen että saavutettavuuteen liittyviä asioita, jotka mielestämme häiritsevät hoivakodin asukkaiden oikeutta ja mahdollisuuksia tehdä asioita itse. Pidämme tärkeänä ajatusta, että jokainen voi olla myös olla aktiivinen toimija omassa elämässään, eikä ainoastaan hoivan, tai tässä tapauksessa kulttuuritoimintojen, kohteena.

Osallistuminen ja itse tekeminen voi tapahtua monenlaisen toiminnan kautta, esimerkkeinä vaikkapa konsertit ja tapahtumat, yhteisölliset tilaisuudet, viikkokerhot, harrastukset ja työpajat. Monenlaiset ammattihenkilöt voivat olla tässä myös apuna – taideterapeutit, taiteilijat, vapaaehtoiset, ja erilaiset kulttuuriryhmät ja ryhmittymät kuoroista kaverikoiriin.

Usein mieleen painuvimmat osallistumiskokemukset tapahtuvat hoivaympäristön jokapäiväisessä arjessa ja vaativat ennen kaikkea pysähtymistä merkityksellisinä koettujen asioiden äärelle. Tällainen merkityksellinen asia voi olla vaikkapa yhteinen kiireetön jutustelu iltapäiväkahvin aikana tai pullan leipominen yhdessä kahvittelua varten. Saavutettavuuden ja osallisuuden havainnoimiseen ja arviointiin on olemassa monenlaisia tarkistuslistoja (ks. Kulttuuria kaikille -sivusto).

Mutta palatkaamme alussa kuvattuun hauskaan ”teatterinäytelmään”, johon hoitotyöhön erikoistunut, ystävällinen henkilökunta saattaa osallistua ympäri Suomea saadakseen hoivan asiakkaat osallisiksi kulttuurihyvinvoinnista.

Toimintaa ruohonjuuritasolla toteutettaessa herää kysymys, että miten voisimme saada hoivakotien ja sairaaloiden suunnittelijat ja toiminnasta vastaavat osallistamaan yhä paremmin myös meidät moninaiset loppukäyttäjät suunnitelmiinsa? Esimerkkinä vaikkapa juurikin hissien toiminnallisuuden suunnittelu. Annamme seuraavaksi muutamia käytännön vinkkejä arjesta.

Vinkki 1: Rakennustekniset ja ympäristölliset asiat kuntoon

Monet laitosmuotoiset hoivaympäristöt – esimerkiksi sairaalat ja suuret hoivakodit – ovat rakennusteknisesti moderneja ja kauniita, mutta inhimilliseltä kannalta ne saattavat tuntua kovin kolkoilta. Valoisat mutta samalla usein leveät käytävät ja yksityishuoneet aiheuttavat tilanteen, jossa työntekijöillä saattaa olla vähemmän aikaa yksittäiselle potilaalle tai asiakkaalle kuin aiemmin. Sisustamiseen tai tiloissa olevien taideteosten valintaan liittyvissä asioissa ei ole välttämättä keskusteltu asukkaiden tai työntekijöiden kanssa.

Monet pienet, yhteisölliseen toimintaan liittyvät asiat jäävät usein ajattelematta – esimerkiksi avokeittiöt ovat meluisia, pistorasioita ei ole ulkona tai sisällä riittävästi, yhteisöllisiä tiloja ei ole välttämättä lainkaan ja niin edelleen. Eräässä juuri valmistuneessa kiertuepaikassamme oli todella hieno ulkopiha, mutta parvekkeiden ikkunat olivat maitolasia. Tämä tarkoitti sitä, että vain todella hyväkuntoiset asukkaat pystyivät seisomaan koko yhteisökonsertin ajan ja osallistumaan vuorovaikutteiseen esitykseemme. Lisäksi jostain syystä betoniin oli tehty valtava ikkuna-aukko juuri jäteastioiden kohdalle. Se tarkoitti sitä, että kun isossa laitoksessa jatkuvasti käytettiin jätehuoltoa, sisäpiha täyttyi metelistä eikä musiikin kuuntelu tai keskustelu onnistunut kovin hyvin.

Vinkki 2: Työntekijän tila on myös asukkaan tilaa

Hoivakodin asukas on usein niin kutsuttu hiljainen osallistuja, mutta se ei tarkoita, etteikö hän havainnoisi kaikilla aisteillaan ja yhtä täydesti elämää kuin me muutkin. Hyvin usein toistuu tilanne, jossa asukkaan (ääni)ympäristöä ei ole välttämättä ajateltu hänen hyvinvointinsa kannalta.

Tähän liittyen voitaisiin esimerkiksi pitää työpajoja tai koulutustilaisuuksia, joissa rakennusten suunnittelijat ja/tai henkilökunta asettuu asukkaan asemaan konkreettisesti esimerkiksi ryhtymällä hoivakodin asukkaaksi muutaman tunnin ajaksi ja kirjaamalla kokemuksiaan.

Vinkki 3: Asukkaan hyvinvointi on myös työntekijän hyvinvointia

Yhteisöllisessä työssä saamme nähdä kulttuurin, tässä yhteydessä musiikin ja laulamisen, merkityksellisyyden ja vaikutuksen ihmisiin. Ikäihmiset ovat iso ja monimuotoinen ryhmä, jolla on paljon elämänkokemusta ja viisautta annettavaksi meille nuoremmille. Vaikka ihminen näyttäisi olevan omissa maailmoissaan, tai hänellä on esimerkiksi muistisairaus, musiikki ja yhteinen tekeminen aktivoivat ja tuovat hänet kontaktiin muiden kanssa. Haluammekin kannustaa myös sukulaisia, ystäviä ja vapaaehtoisia vierailemaan rohkeasti hoivakodeissa.

Usein jää huomioimatta tutkimuksellisestikin vahvistettu seikka, että kulttuuri- ja hyvinvointitoiminta voi vahvistaa myös työntekijöiden työhyvinvointia. Tähän tarvitaan kuitenkin työyhteisö, joka sallii taiteesta ja kulttuurista nauttimisen ja voimaantumisen kokemukset myös työntekijöille.

Vinkki 4: Etätoiminta vaatii sosiaalisia toimenpiteitä ollakseen mahdollisimman esteetöntä

Osana yhteisöllistä musiikkityötämme tiimimme on pandemia-aikana tuottanut myös videomateriaaleja. Oikein hämmästyimme itsekin, että miten nopeasti pystyimme ottamaan maaliskuussa 2020 ”digiloikan”. Yleensä työskentelemme yksin eri hoivayksiköissä, eli digiloikan lisäksi muodostimme nopealla aikataululla yhteistyötä tekevän tiimin. Tämä on auttanut meitä itseämmekin jaksamaan pandemian keskellä. Videoita on katsottu hoivayksiköissä televisiosta yhdessä sekä niitä on voinut katsoa itsenäisestikin, tai esimerkiksi hoitajan kanssa. Teemme yleensä videon joka kuukausi, ja saatamme tehdä videon myös jonkin juhlapyhän tai muun erityisteeman mukaan.

On tärkeää muistaa, että digitaalisten sisältöjen toteuttaminen hoivaympäristöissä edellyttää tukea sekä esteettömyyden että saavutettavuuden näkökulmasta. Henkilökuntaa on koulutettava ja rohkaistava digitaalisten laitteiden käyttöön, jotta he voivat puolestaan opastaa asiakkaita ja asiakasperheitä. Virtuaaliset tilaisuudet, taidetuokiot ja kulttuurihetket ovat saavutettavia vasta, kun ne on inhimillisen kontaktin avulla vähintäänkin tuotu asukkaalle tiedoksi, tai mieluiten yhdessä koettu.

Usein virtuaalinen sisältö edellyttää myös kulttuuritoimijoilta uudenlaista toiminta-asennetta. Esimerkiksi tiimillemme oli aluksi vaikeaa tuottaa lähestyttävää ja inhimillistä videosisältöä, mutta vähitellen ymmärsimme, että asukkaille voi olla turvallisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa nähdä meidät samanlaisina epätäydellisinä musiikkihenkilöinä kuin arjessakin, laulujen sanojen unohduksineen ja muine kömmähdyksineen. Eli ei mittään hättää! Täyttä elämää on usein juuri epätäydellisyys kaikessa kauneudessaan.

Suomen Valkonauhaliitto ja Vantaan seurakunnat tukivat Kalastajien matkassa -kiertueen ja työpajojen järjestämistä Kiteellä, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä kesän 2021 aikana. Tilaisuudet järjestettiin terveysturvallisesti siten, että osallistujamäärä oli kulloinkin voimassa olevien säädösten mukainen ja osallistumaan pystyi vaikkapa hoivakodin parvekkeelta esitystä seuraamalla.

Kalastajien matkassa kulkivat musiikkiterapeutit Tuuli Uosukainen ja Taru Koivisto sekä musiikkikasvattaja Salla Kostamo. Lisäesityksiä järjestetään tarpeen mukaan. Järjestämme myös joulukuussa 2021 Tonttuja! -kiertueen, joka toteutetaan hoivakotien, asumisyksiköiden ja päiväkotien sisä- tai ulkotiloissa. Yhteydenotot Suomen Valkonauhaliiton pääsihteeri Irja Eskelinen irja.eskelinen@suomenvalkonauhaliitto.fi, puh. 09 135 1268.

Lähteet:

Tarkistuslistat kulttuurin saavutettavuuden ja esteettömyyden arvioimiseksi. http://www.kulttuuriakaikille.fi/tarkistuslistat_arvioinnin_tueksi_kaikki_tarkistuslistat

THL. Vammaispalvelujen käsikirja. Esteettömyys ja saavutettavuus. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/esteettomyys-ja-saavutettavuus

Invalidiliitto. Saavutettavuus. https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus

Kulttuuria kaikille. Mitä on saavutettavuus? http://www.kulttuuriakaikille.fi/saavutettavuus_mita_on_saavutettavuus