Elän arkea kuunnellen -työpajoissa pysähdytään havainnoimaan itseä ja ympäristöä

Tätä tekstiä kirjoittaakseni hakeudun mahdollisimman rauhalliseen ympäristöön, jossa saan keskittyä vain ja ainoastaan kirjoittamiseen, ilman häiriötekijöitä. Asetun kotini rauhallisimpaan kolkkaan, otan mukavan asennon tietokoneen ääressä ja hengitän syvään vaipuen hiljaisuuteen. Pian keskittyminen kuitenkin herpaantuu. Seinänaapurin pesukone aloittaa linkoamisen ja käytävässä joku astuu vanhaan hissiin antaen vieterioven paukahtaa kiinni.

Kun naapurien äänet lakkaavat häiritsemästä, huomaan oman asuntoni ilmastoinnin hurinan. Viimeistään vatsani kurina saa turhautumiseni huippuunsa. Pakko se on myöntää, en voi tavoittaa täyttä hiljaisuutta, vaikka haluaisin. Päätän etsiä Spotifysta akustisen musiikin soittolistan ja annan musiikin viedä mennessään. Hetken rauhoituttuani istun tietokoneen ääreen uudestaan. Vihdoin olen valmis kirjoittamaan.

Erilaiset äänet ympäröivät meitä koko elämämme ajan. Emme ole täydessä hiljaisuudessa edes ennen syntymäämme, sillä jo sikiö kuulee joitakin ulkomaailman ääniä sekä äidin elintoimintojen, sydämen ja askeleiden ääniä. Lapsi kasvaa siinä äänimaisemassa, jonka ympäröivä maailma tarjoaa. Maailman muuttuessa myös äänimaisema muuttuu.

Kuinka tietoisia olemme ympärillämme olevista äänistä ja niiden vaikutuksista mielialaamme, tuntemuksiimme ja hyvinvointiimme?

Kuuntelukasvatuksen uranuurtaja Raymond Murray Schafer totesi jo vuonna 1977, että elämme äänekkäämmässä maailmassa kuin koskaan aiemmin. Jo silloin melusaasteesta oli tullut maailmanlaajuinen ongelma. Teknologian lisääntyminen tuo ääniympäristöön jatkuvasti uusia ääniä ja toisaalta monet edellisille sukupolville tutut äänet ovat kuultavissa enää vain arkistoäänitteistä. Myös kaupungistuminen on lisännyt ääniympäristöön merkittävän määrän uusia ääniä, mikä on johtanut äänten erottuvuuden vaikeutumiseen. Ääniympäristö muuttuu helposti melumassaksi, josta ei saa kunnolla otetta. Kuinka tietoisia olemme ympärillämme olevista äänistä ja niiden vaikutuksista mielialaamme, tuntemuksiimme ja hyvinvointiimme?

Oman elinympäristön ja sen äänien tietoinen huomioonottaminen on tärkeää hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ylipäätään keskittyminen on nykyään vaikeampaa eikä sitä tunnuta vaadittavankaan enää samalla tavalla kuin ennen. Spotifysta voi aina halutessaan vaihtaa kappaletta tai artistia, jos edellinen ei miellytä. Tv-ohjelmista on tullut nopeatempoisempia ja Netflixissä voi niistäkin ”skipata intron”, ettei kukaan menettäisi sitä arvokasta puoliminuuttista elämästään. Kun ensimmäisen kerran törmäsin kuuntelukasvatukseen, kiinnitin huomiota siihen, että kerrankin pysähdytään kuuntelemaan, millaisessa maailmassa todella elämme, eteenpäin kiirehtimättä. Ympäröivillä äänillä on meihin valtava vaikutus, ja sen tiedostaminen ja siihen keskittyminen voi todella auttaa meitä voimaan paremmin.

Elän arkea kuunnellen -työpajojen tavoitteena on saada osallistujat avautumaan ympäröiville äänille sekä pohtimaan, kuinka musiikki on omassa elämässä läsnä ja miten sitä voisi hyödyntää oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Valitettavasti tämän hetkinen koronatilanne ei mahdollista työpajojen pitämistä lähikontaktissa. Sen vuoksi olemme videoineet työpajat jokaisen kotona katsottavaksi. Voit lukea lisää työpajojen harjoituksista seuraavissa postauksissamme, mutta nappaa jo tästä mukaan ensimmäinen harjoitus:

Lähde luontokävelylle. Kiinnitä huomiota kaikkiin ääniin, joita luonnossa kuulet. Voit pysähtyä mukavaan paikkaan ja hiljentyä vain kuuntelemaan. Tee listaa kuulemistasi äänistä ja pane merkille, tulevatko äänet ympäristöstä vai tuotatko niitä itse. Onko jokin ääni jatkuva, koko ajan kuuluva. Entä kuuletko jonkun yksittäisen äänen? Esimerkiksi yksittäisen oksan rasahduksen, joka ei enää toistu kuunteluhetkesi aikana. Toistuuko jokin yksittäiseltä tuntuva ääni useammin, eli onko joku ääni toistuva?

Voit listata äänet joko paperille, puhelimeesi tai vain mieleesi. Ota mielenkiintoisimmasta äänilähteestä kuva muistoksi! Kuuntelutuokion jälkeen onnittele itseäsi, olet pysähtynyt onnistuneesti arjen keskellä ja antanut aikaa tärkeälle itsesi ja ympäristösi kuuntelulle.

Musiikkikasvattaja Salla Kostamo oli mukana toteuttamassa työpajoja Suomen Valkonauhaliiton Elän arkea kuunnellen -projektissa syksyllä 2020 Stiftelsen 7:nde Mars Fondenin tuella.

LÄHTEET

Kostamo, S. 2019. Kuuntelukasvatus hyvinvoinnin tukena. Opetuskokeilu vapaan sivistystyön kentällä. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Maisterin tutkielma.

Kurkela, K. 1994. Mielen maisemat ja musiikki. Musiikin esittäminen ja luovan asenteen psykodynamiikka. Helsinki: Sibelius-Akatemia. 2., korjattu painos.

Schafer, R. M. 1977. The Soundscape: Our Sonic Environment and the Tuning of the World. Rochester, Vermont: Destiny Books. (e-kirja)

Kankkunen, O. 2018. Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänellistä toimijuutta. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Uimonen, H. 2005. Ääntä kohti. Ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys. Tam- pere: Tampereen yliopisto.