Search
  • Taru Koivisto

Ääniympäristön vaikutus ennenaikaisena syntyneen lapsen kehitykseen

Tämä Kaisamari Kostilaisen vieraskynäkirjoitus on Musiikillisia kohtaamisia -blogin viimeinen kirjoitus tänä vuonna. Kiitokset kaikille vieraskynä-kirjoittajille sekä blogin lukijoille tästä vuodesta! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

Nimeni on Kaisamari Kostilainen, olen ammatiltani musiikkiterapeutti ja suoritan parhaillaan tohtorin tutkintoa Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kenguruperheet – ääniympäristön vaikutus ennenaikaisena syntyneen lapsen kehitykseen on satunnaistettu pitkittäistutkimus, jossa selvitetään vanhempien laulamisen ja kenguruhoidon (sylihoidon) vaikutuksia keskosena syntyneiden kuuloerottelukykyyn lasketussa ajassa sekä myöhempään kielenkehitykseen. Lisäksi tutkimme laulamisen vaikutuksia vanhempien ja keskosten hyvinvointiin sekä vuorovaikutussuhteeseen.


Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilainen Jorvin sairaalan L2-vastasyntyneiden osastolla (kuva: Eveliina Linkoheimo)

Keskosten neurologinen kehitys häiriintyy ennenaikaisen syntymän vuoksi. Kohdussa sikiö on suojassa ulkopuolisilta liiallisilta ärsykkeiltä ja syntymään saakka se tarjoaa ihanteellisen kehityksellisen ympäristön. Ennenaikaisen syntymän jälkeen tämä suoja muuttuu yhtäkkiä vastasyntyneiden teho-osastoksi. Keskosilla, varsinkin pienemmillä viikoilla syntyneillä, on suurentunut riski myöhempiin kielenkehityksen ja oppimisen häiriöille ja tämän aistiympäristön laadullisen eroavaisuuden arvellaan olevan yhteydessä näihin ongelmiin. Fyysisen hoidon ollessa meillä huippulaatua, aivojen kehitystä tulisi tukea tarjoamalla näille vauvoille mahdollisimman optimaalinen kehitystä suojaava aistiympäristö ja suojata pidempiaikaista kehitystä. Tutkimuksemme hypoteesina on, että vanhemman laulu ja kenguruhoito (sylihoito) yhdessä tarjoavat vauvalle kohdunkaltaisen moniaistillisen ympäristön, joka taas osaltaan edesauttaisi kehitystä ja oppimista.


Tutkimukseemme rekrytoitiin mukaan raskausviikoilla 26–33 syntyneitä terveitä keskosia sekä heidän vanhempiaan Jorvin sairaalan L2-vastasyntyneiden osastolla sekä nyt jo entisessä Kätilöopiston sairaalassa LV37-vastasyntyneiden osastolla. Perheet satunnaistettiin jaksoittain joko lauluinterventio- tai kontrolliryhmään. Molemmissa ryhmissä vanhemmat tekivät päivittäistä kenguruhoitoa raskausviikkojen 33–40 aikana. Interventioryhmän vanhempia inspiroitiin laulamaan/hyräilemään kenguruhoidon aikana haluamansa ajan, kun taas kontrolliryhmän vanhempia ei erityisesti motivoitu laulamaan. Molemmissa ryhmissä vanhemmat täyttivät päiväkirjaa, johon merkittiin kenguruhoitoaika. Interventioryhmän vanhemmat täyttivät lisäksi päiväkirjaan päivittäisen lauluajan ja kontrolliryhmän vanhemmat antoivat lisätietoa päivittäisen kenguruhoidon ääniympäristöstä. Vanhempien ahdistuneisuutta ja stressitasoa mitattiin State Trait Anxiety Inventory (STAI) kyselyn avulla intervention alussa ja lopussa.


Nukkuva vauva EEG-mittauksessa (Kuva: Veikko Somerpuro)

Intervention jälkeen, keskosten ollessa lasketussa ajassa, suoritettiin EEG:hen perustuva kuuloherätevastetutkimus. Mittaus oli vauvoille luonnollisesti vaaraton ja kivuton ja he yleisesti ottaen nukkuivat tutkimuksen ajan. Tutkimme poikkeavuusvasteita erilaisille kielellisesti ja emotionaalisesti olennaisille puheäänille ja tarkoituksena on vertailla eroavatko ryhmien keskiarvot toisistaan. Mittauksen aikana vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen koskien heidän kokemuksiaan laulamisen parissa. Lasten kognitiivista, kielellistä ja motorista kehitystä testataan vielä kahden vuoden korjatussa iässä Bayley Scales of Infant and Toddler Development (BAYLEY III) -testillä. Tutkimuksen rekrytointi lopetettiin keväällä 2018 ja viimeiset BAYLEY -testaukset tehdään vuonna 2020. Väitöstutkimukseeni kuuluvat tutkimusartikkelit kyseisestä aineistosta tullaan julkaisemaan vuosien 2019-2020 aikana.


Tutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Signe & Ane Gyllenbergin säätiö, Medicinska Understödsföreningen Liv och Hälsa ja Suomen Kulttuurirahasto.


Käy myös lukemassa blogini liittyen vastasyntyneiden osastolla tarjoamaani musiikkiterapeuttiseen toimintaan:

https://amiamusica.ch/music-therapy-finland/?fbclid=IwAR1zvdvXPntiKhB18E27Aq-ypeM_Hsl_kWepxPJ2qHw5jm2vDOzDAcz-UfE


Yhteystiedot: Kaisamari Kostilainen, Tohtorikoulutettava, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Psykologian ja Logopedian laitos, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. email: kaisamari.kostilainen@helsinki.fi


Aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeita:

Arnon, S., Diamant, C., Bauer, S., Regev, R., Sirota, G., Litmanovitz, I., 2014. Maternal singing during kangaroo care led to autonomic stability in preterm infants and reduced maternal anxiety. Acta Paediatrica. 103(10), 1039–1044. https://doi.org/10.1111/apa.12744


Kostilainen K, Wikström V, Pakarinen S, Videman M, Karlsson L, Keskinen M, Scheinin N M, Karlsson H, Huotilainen M. Healthy full-term infants’brain responses to emotionally and linguistically relevant sounds using a multi-feature mismatch negativity (MMN) paradigm. Neuroscience Letters 2018;670:110–5. https://doi.org/10.1016/j.neulet.2018.01.039


Lai, H-L., Chen, C-J., Peng, T-C., Chang, F-M., Hsieh, M-L., Huang, H-Y., & Chang, S-C., 2006. Randomized controlled trial of music during kangaroo care on maternal state anxiety and preterm infants' responses. International Journal of Nursing Studies. 43(2), 139–146. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2005.04.008


Mikkola K, Kushnerenko E, Partanen E, Serenius-Silve S, Leipälä J, Huotilainen M, Fellman V. Auditory event-related potentials and cognitive function of preterm children at five years of age. Clinical Neurophysiology 2007;118:1494–502.https://doi.org/10.1016/j.clinph.2007.04.012


Mikkola K, Ritari N, Tommiska V, Salokorpi T, Lehtonen L, Haataja L, Tammela O, Tolvanen M, Saarenpää-Heikkilä O, Pääkkönen L, Heinonen K, Pokela M-L, Olsen P, Korkman M, Fellman V. Neurodevelopmental outcome at 5 years of age of a national cohort of extremely low birth weight infants who were born in 1996-1997. Pediatrics 2005;116:139–1400. https://doi.org/10.1542/peds.2005-0171


#musiikkiterapia #sairaala #terveydenhuolto #keskoset

384 views

© 2018 Tarumusiikki Oy

Tarumusiikki Oy

+358405634566 pvm/mpm

tarumusiikki@gmail.com

Käyntiosoite Nuijamäki 6 C 02730 Espoo

Postiosoite Lansantie 25 A 02630 Espoo

  • Facebook Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram Social Icon
  • LinkedIn Social Icon